Sokeri on taas ollut otsikoissa viime aikoina. Helsingin sanomien mielipidepalstalla on keskusteltu muun muassa sokeriveron hyvistä ja huonoista puolista sekä ylipäätään sokerin roolista ruokavaliossamme. Yhden
Minua pyydettiin kirjoittamaan teksti omasta polustani eli ns. vieraskynäkirjoitus, joka onkin minun ensimmäinen laatuaan. Olin tästä pyynnöstä hyvinkin otettu ja mietin, mitä haluan teille sanoa
Mikä on ÄHKY®? Millaista matalan kynnyksen tukea hallitsemattoman syömisen ongelmiin on tarjolla? Entä mitä on ruokariippuvuus? Muun muassa näihin kysymyksiin lähdin hakemaan vastausta osallistuessani kevään
ÄHKY-toiminnassa tärkein työvälineemme on traumainformoitu työote ja turvan tunteen vahvistaminen. Vasta tämän jälkeen tulee vertaistuki, asiantuntijan ohjaus muutokseen, tietous ravitsemuksesta, syömisen ongelmista ja ruokariippuvuudesta. Miksi
Oh the shame… Why do I keep over-eating when it makes me feel awful, ashamed and disgusted at myself? This is what many people who suffer from compulsive eating or food addiction ask themselves in desperation. It doesn’t seem to make any sense.
Marraskuussa käynnistyi jo 31. ÄHKY® Starttiryhmä! Kolmen vuoden aikana ryhmissämme on ollut mukana kaikkiaan 270 hallitsemattomasta syömisestä ja ruokariippuvuudesta toipuvaa.
Helsingin Sanomissa pohdittiin 1.12.2024 lihavuusleikkauksen hyötyjä ja haittoja kokemuspuheenvuoron yhteydessä. On hyvä, että haastateltava on saanut leikkauksesta apua. Kirjoitus kuitenkin herätti pohtimaan palvelujärjestelmämme aukkoja.
Olin ollut puolisen vuotta esikoiseni kanssa kotona ja vuoden poissa työelämästä. Tuona aikana ajatus ammatillisesta ruokariippuvuustyöstä oli herännyt. Halusin lähteä selvittämään, voisiko joku muukin hyötyä riippuvuusajattelusta, sillä omassa toipumisessani se oli ollut ratkaiseva tekijä. Olin pitkään kamppaillut syömisen haasteiden kanssa, mutta vasta kun terapeuttini aikanaan ehdotti riippuvuuden mahdollisuutta, käynnistyi toipumismatkani.
Juhlimme tänä vuonna toimintamme 10-vuotis juhlavuotta. Projektipäällikkömme Sanna Runsala sai vuonna 2012 idean Ruoka ja riippuvuus -projektista, jossa lisättäisiin tietoisuutta ruokariippuvuudesta ja tarjolla olevasta avusta.
Siinäpä vasta tuhannen taalan kysymys, johon hiljattain lukemani kirja Ultra-processed People (2023) vastaa myöntävästi. Kirjan on kirjoittanut brittiläinen lääkäri ja televisiojuontaja Chris van Tulleken ja se on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Kirjailija itse toteaa, että leijonan osa kritiikistä on tullut akateemisilta tahoilta, joiden tutkimustyötä monikansallinen elintarviketeollisuus on rahoittanut. Mistä oikein on kyse?
Lihavuuslääkkeet nousevat nyt otsikoihin. Moni ruokariippuvuudesta kärsivä kokee ruoan hallitsevan ajatuksia. Ruoka ja syöminen on ratkaisu vastoinkäymisiin ja hankaliin olotiloihin samalla tiedostetaan, ettei se todellisuudessa ole vastaus yhtään mihinkään.
HS:n Uusia ideoita -kuukausiliitteen artikkelissa nostettiin esille, että riippuvaiseksi voi tulla tietynlaisista tavoista syödä. Jutussa pohdittiin myös alkoholismin eroa suhteessa syömiseen kohdistuvaan riippuvuuteen eli ruokariippuvuuteen.