Aiheuttaako ultraprosessoitu ruoka riippuvuutta? Siinäpä vasta tuhannen taalan kysymys, johon hiljattain lukemani kirja Ultra-processed People (2023)i vastaa myöntävästi. Kirjan on kirjoittanut brittiläinen lääkäri ja televisiojuontaja Chris van Tulleken ja se on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Kirjailija itse toteaa, että leijonan osa kritiikistä on tullut akateemisilta tahoilta, joiden tutkimustyötä monikansallinen elintarviketeollisuus on rahoittanut.ii Mistä oikein on kyse?
Valtaosa syömästämme ruoasta on prosessoitua: viljanjyvistä tehdään hiutaleita ja jauhoa, perunoita keitetään, lihaa kypsennetään ja papuja liotetaan ennen keittämistä. Näin on toimittu tuhansien vuosien ajan, eikä tällaisessa käsittelyssä ole mitään ongelmaa, se on suorastaan välttämätöntä.
Ultraprosessoidun ruoan määritelmä sen sijaan on lyhykäisyydessään seuraava: tällainen teollisesti valmistettu ruoka sisältää ainesosia, joita kenenkään kotikeittiöstä ei löydy, ja usein ainesosien lista on pitkä. Tyypillisesti ultraprosessoitu ruoka on myös energiatiheää, helposti syötävää ja aivojemme mielihyväkeskusta kutkuttavaa.
Ultraprosessoidun ruuan haitalliset vaikutukset eivät kirjan mukaan kuitenkaan palaudu pelkästään rasvan, suolan ja sokerin suureen määrään. Teollinen käsittely, lisäaineet ja pitkälle jalostetut ainesosat voivat itsessään olla haitallisia.
ÄHKY®-toiminnan näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa, että van Tullekenin mukaan ultraprosessoidun ruoan syömistä voi olla hyvin vaikea lopettaa – kielteisistä vaikutuksista huolimatta. Siihen voi toisin sanoen kehittyä riippuvuus. Kaiken lisäksi olemme läpikotaisin ultraprosessoidun ruoan ympäröimiä: kauppojen hyllyt notkuvat tuotteita, jotka ovat houkuttelevasti pakattuja, kätevästi silmiemme eteen sijoiteltuja, nopeasti käytettävissämme ja ehkäpä vielä alennuksessakin. Tällainen ruokaympäristö kannustaa meitä kuluttamaan yhä enemmän ultraprosessoitua ruokaa.
On ymmärrettävää, että ruokateollisuus suhtautuu nihkeästi väitteisiin ultraprosessoidun ruoan haitoista. Kategorian laajuus ja epäselvyys saa myös monet ravitsemustieteilijät varovaisiksi. Yksittäisen tuotteen osalta ravintoainekoostumus (esimerkiksi sokerin, suolan, rasvan ja kuidun määrä) kertookin enemmän kuin prosessointiasteen luokitteleminen yleisellä tasolla.iii Totuus on, että tutkijat eivät vielä ole yksimielisiä siitä, onko ruokariippuvuutta ylipäätään olemassa tai miten se syntyy ja meissä vaikuttaa; onko kyse toiminnallisesta vai aineellisesta riippuvuudesta vai molemmista. Riippuvuudesta kärsivälle ilmiö on yhtä kaikki täysin todellinen.
ÄHKY®-toiminnassa tunnistetaan, että tietyt ruoat voivat laukaista ruokariippuvuuteen liittyvää hallitsematonta syömistä. Varsin usein kyse on juuri ultraprosessoiduista ruoista. Ei kuitenkaan aina. Riippuvuuden taustalla on lukuisia erilaisia fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, joista ruokaympäristö on yksi.
Hyvin usein syömisellä haetaan helpotusta pahaan oloon, hankaliin tunteisiin ja ikäviin kokemuksiin. Jatkuva laihduttaminen sekä yksipuolinen ja rajoittava ruokavalio monesti ylläpitävät ja pahentavat tilannetta. Samoin jaksamisen ja mielenterveyden haasteet, köyhyys ja huono-osaisuus, ylisukupolviset traumat jne.
Mitä siis ajattelen Ultra-processed People -kirjan väitteestä, että ultraprosessoitu ruoka aiheuttaa riippuvuutta? Olen kiinnostunut ja avoin kuulemaan lisää, mutta en halua hypätä liian nopeisiin johtopäätöksiin. Tiedämme, että kyse on hyvin laajasta ja monitasoisesta ilmiöstä. Osa ruokariippuvuudesta kärsivistä ihmisistä saattaa ehdottomasti hyötyä ultraprosessoitujen ruokien rajoittamisesta (tämä on myös van Tullekenin viesti). Toisille taas kaikenlaiset rajoitteet tuottavat ongelmia ja ainoastaan lisäävät hallitsematonta syömistä. Mustavalkoinen jako ”hyviin” ja ”huonoihin” ruokiin soveltuu elämän monitahoisuuteen yleisesti ottaen varsin huonosti.
Rajoittaminen ja sallivuus voivat myös vaihdella eri elämänvaiheissa. Lempeä itsensä kuunteleminen on tässäkin valttia.
Kirjoittaja on ÄHKY®-toiminnan riippuvuusasiantuntija Liisa Kiilunen
FM, VTM (sosiaalityö)