Olen ollut mukana ÄHKY®-toiminnassa viisi vuotta ja voin sanoa olevani unelmaduunissa. En olisi ikinä kuvitellut, että joskus työskentelisin ravitsemusasiantuntijana riippuvuustyön järjestössä! Mutta niin aika muuttuu ja syömisen ongelmat sen mukana. Ymmärrys syömisen ongelmien moninaisuudesta on lisääntynyt ja niiden psykologinen puoli osataan ottaa huomioon yhä useammin. Kun mukana ovat tunteet, traumat ja vuosia sitten opitut tavat, on toiminnan muuttaminen vaikeampaa, joskaan ei mahdotonta.
Työmme ruokariippuvuuden ja hallitsemattoman syömisen parissa on jatkunut kaikkiaan jo yli kymmenen vuotta. Tässä kirjoituksessa jaan matkan varrella saatuja kokemuksia sekä tutkittua tietoa ruokariippuvuudesta tutustuttaen samalla ÄHKY®-toimintaan. Tervetuloa matkaan!
Apua ja tukea ruokariippuvuudesta toipumiseen vuodesta 2014
Tarinamme sai alkunsa vuonna 2014 Ruoka ja riippuvuus -hankkeena. Jo silloin toteutimme verkossa ryhmätoimintaa ruokariippuvuudesta toipumisen tueksi. Idea lähti omakohtaisesta kokemuksesta, mutta alusta asti toiminnan pohjalle haluttiin myös tutkittua tietoa. Koska ruokariippuvuus oli lähes tuntematon asia Suomessa, teimme pioneerityötä luomalla ryhmätoiminnan mallin ruokariippuvuudesta toipumiseen. Samaa mallia toteutamme edelleen.
Ryhmätoimintamme pohjautuu sekä riippuvuuksien että syömishäiriöiden hoidossa toimiviksi todettuihin menetelmiin. Alusta lähtien mukana on ollut moniammatillinen tiimi, johon kuuluu sekä ravitsemuksen että riippuvuuden ammattilaisia. Osalla on omakohtainen kokemus ruokariippuvuudesta.
Mielihyvää – vai ongelma?
Jotta voimme ymmärtää ruokariippuvuutta, meidän täytyy ymmärtää riippuvuutta. Riippuvuus voidaan ajatella jatkumona; jossain kohdassa aiemmin puhtaasti mielihyvää tuottaneesta asiasta tulee ongelma. Liukuman takia on vaikea välillä määritellä, milloin kyse on riippuvuudesta. Yleisesti ajatellaan, että kun toiminta hallitsee muuta elämää, siitä on selvää haittaa, eikä sitä pystytä lopettamaan näistä haitoista huolimatta, on kyse riippuvuudesta.
Periaatteessa mikä tahansa mielihyvää tuottava asia voi muodostua riippuvuuden kohteeksi. Päihderiippuvuus eli niin sanottu aineellinen riippuvuus on tunnistettu jo pitkään. Tosin mainittakoon, että vielä 40-luvulla heroiinikin oli yleinen lääkeaine, jota suositeltiin jopa lapsille yskään ja erilaisiin vatsavaivoihin. Sitä ei siis mielletty riippuvuutta aiheuttavaksi päihteeksi laisinkaan. Tiedon lisääntyessä käsitys kuitenkin muuttuu.
Nykyään tiedetään, että samat aivojen alueet aktivoituvat myös toiminnan vaikutuksesta, vaikkei välttämättä aivan samassa mittakaavassa. Nykyään puhutaankin aineellisten riippuvuuksien lisäksi niin sanotuista toiminnallisista riippuvuuksista. Ruoka, liikunta, seksi, porno, pelaaminen, netti ja shoppailu, voivat kaikki muodostua riippuvuuden kohteeksi. Arkikielessä nämä ovat tuttuja ilmiöitä, mutta lääketieteellinen diagnoosi on vasta eri päihderiippuvuuden muodoille sekä peliriippuvuudelle. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että tutkimusta on vasta vähän ja diagnooseja tehdessä pitäisi pystyä erottamaan riippuvuus muista sairauksista ja häiriöistä.
Nykyaikaisen riippuvuuskäsityksen mukaan mikä tahansa käyttäytymismalli, mikä antaa hetkellisen mielihyvän tunteen, mutta jolla on pitkällä aikavälillä negatiivisia seurauksia omaan tai muiden elämään, eikä sitä voida lopettaa negatiivisista seurauksista huolimatta, voidaan katsoa riippuvuudeksi.
Syöminen on vain oire jostakin
Moni syömisen ongelmista kärsivä ajattelee, että syöminen on se ongelma ja sitä yritetään ratkoa. Silloin unohdetaan, että taustalla on itseasiassa paljon asioita, jotka vaikuttavat syömiseen. Siksi pyrkimys muuttaa syömistä ei ole tuottanut tulosta, ei ainakaan pitkällä aikavälillä. Todellisuudessa syöminen on vain oire jostakin ja vain oireen aiheuttajaan puuttumalla voimme saada aikaan pysyvää muutosta.
Usein syömisen taustalla on jokin tarve, joka ei tule täytetyksi. Tähän ryhmissä lähdemme yhdessä pureutumaan: mitä tekijöitä syömiseni taustalta löytyy ja miten voisin lähteä niitä työstämään?
ei toista samanlaista tarinaa
Ryhmän alkaessa toiset tunnistavat, että syöminen on hallitsematonta, osa taas riippuvuutta ruokaa ja syömistä kohtaan. Jokaisen tarina on erilainen, mutta sieltä voi löytää myös paljon samaa. Tyypillistä on, että ongelmat ovat jatkuneet pitkään ja ne ovat usein alkaneet jo varsin nuorena. Syöminen tuntuu hallitsemattomalta, se ei ole omissa käsissä, vaan joku muu ohjaa toimintaa. Voi olla ahmintaa, tunnesyömistä, jatkuvaa napostelua. Seilataan todella ”terveellisten” ja ”epäterveellisten” elämäntapojen välillä. Osa tunnistaa taustalta riippuvuuden, osalla on todettu syömishäiriö.
Hyvin usein syömisestä on jo aiheutunut merkittävää haittaa terveydelle, mikä lisää henkistä taakkaa. Ratkaisua on yritetty löytää jo pitkään ja matkan varrella kokeiltu kaikki konstit. Takana voi olla lihavuusleikkaus, mutta tunnepuoleen ei ole tarjottu riittävästi apua – lohtusyöminen on palannut. Osa käyttää lihavuuslääkettä, mutta haastavia tilanteita tulee eteen ja on tunne, ettei ole työkaluja niiden hallintaan. Syömiseen liittyy salailua ja häpeää; asiasta on todella vaikea puhua edes läheisimpien ihmisten kanssa.
Syöminen on ratkaisuni kaikkeen
Syöminen aktivoi mielihyvän kokemusta ja rauhoittaa meitä. Onkin luonnollista, että ajoittain tunteet ohjaavat syömistämme. Ongelmallista tästä tulee, kun syöminen on ainoa keino sietää, säädellä ja käsitellä vaikeita asioita ja tunteita.
Hallitsemattomasta syömisestä ja ruokariippuvuudesta kärsivät usein kuvailevat syömisen olevan ratkaisu kaikkeen – ja samalla ei yhtään mihinkään. Se saattaa olla ainoa opittu selviytymiskeino hankalien tunteiden sietämiseen. Tunnesäätelytaitoja ei ole tai ne ovat puutteelliset. Monella on taustalla traumaattisia kokemuksia.
Ruokaan voi muodostua myös riippuvuus
Lääketieteellisesti ruokariippuvuus on vielä uusi juttu, eikä sille ole diagnoosia. Ensimmäistä kertaa ruokariippuvuus on kuitenkin mainittu myös Käypä hoito -suosituksissa ja sitä tutkitaan aktiivisesti. Vielä ei tiedetä, onko kyse toiminnallisesta riippuvuudesta, vai voisiko tietyt ruoat aiheuttaa aineellisen riippuvuuden. Ruokariippuvuutta on tutkittu vasta 20 vuotta, mikä on tieteen näkökulmasta varsin lyhyt aika. Ensimmäinen maininta on jo 50-luvulta, mutta varsinaisesti tutkimus on kiihtynyt selvästi vasta 2000-luvulla. Moni kysymys on vielä avoinna ja se tekeekin tästä työstä todella mielenkiintoista!
Ruokariippuvuuteen liittyy voimakas halu tai pakko ruokaa ja syömistä kohtaan, sekä vaikeus lopettaa kielteisistä seurauksista huolimatta. Ruokariippuvuudesta kärsivät usein kuvailevat ruoan hallitsevan ajatuksia ja ohjaavan toimintaa, eikä syöminen ole omassa hallinnassa.
Riippuvuudessa ruoka toimii tunteiden säätelykeinona. Ruoka ja syöminen kiihdyttävät dopamiinin eritystä; etenkin energiatiheiden ruokien tiedetään tuottavan suurta palkintoarvoa. Tutkimusten mukaan palkitsemisradasto aktivoituu hyvin samankaltaisella tavalla kuin päihderiippuvuudessa. Myös riippuvuuden kaltainen syömiskäyttäytyminen on tunnistettu: toiminta on pakonomaista ja sitä on vaikea lopettaa.
Riippuvuus vaikuttaa laajasti elämän eri osa-alueisiin ja useat tunnistavat myös muita riippuvuuden muotoja itsellään. Tiedetään, että riippuvuuksilla on myös taipumus siirtyä kohteesta toiseen, ellei taustalla olevia tekijöitä työstetä. Siksi ruokariippuvuuden tunnistaminen on tärkeää.
Juurisyyt voivat olla syvällä
Alkuperäiset juurisyyt syömisen taustalla ovat usein paljon syvemmällä, mitä itse osaisi ajatella. Usein tarinoissa toistuu turvattomuuden tunne, mikä on seurannut mukana lapsuudesta saakka. Kyse voi olla siitä, että kotona on ollut turvaton ilmapiiri, esimerkiksi vanhempien päihteiden käytön vuoksi. Tunteita ei ole saanut näyttää tai lapsuuden kehityksellisiin tarpeisiin ei ole vastattu. Yhtä lailla turvaton ilmapiiri on voinut vallita koulussa. Syöminen on muodostunut selviytymiskeinoksi vaikeisiin tilanteisiin ja tunteisiin.
Muita tyypillisiä taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat yksinäisyys, ylisuorittaminen ja muiden tarpeiden priorisointi. Usein elämä on yksinkertaisesti liian kuormittavaa, ja omien rajojen tunnistaminen ja niistä kiinni pitäminen vaikeaa. Tällöin oma hyvinvointi jää usein kakkoseksi ja ongelmat kasaantuvat.
Ryhmissä lähestymme näitä syitä erilaisten teemojen kautta. Puhumme muun muassa omista arvoista, tietoisesta läsnäolosta, itsemyötätunnosta ja tunnesäätelytaidoista. Nämä heijastuvat syömiseen, vaikkemme niitä suoranaisesti siihen osaisi yhdistääkään. Tarkastelemme hyvinvointia laajasta näkökulmasta ja pyrimme saamaan kiinni syömisen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Oleellinen kysymys on: mikä tarve syömisen taustalla on? Miten muuten voisin vastata tähän tarpeeseen?
Jokaisen on löydettävä oma polkunsa
Ryhmässä lähdemme hakemaan itselle sopivia työkaluja toipumisen tueksi. Koska jokaisen polku on erilainen, valmiita ratkaisuja ei ole. Jokaisen on löydettävä itse oma polkunsa. Ryhmässä tarjoillaan erilaisia näkökulmia, jotka voivat kirkastaa omia ajatuksia. Toisten kokemuksia kuuntelemalla saa uusia näkökulmia omaan tilanteeseen; toisen kokemus voi kirvoittaa ajatuksia uusiin suuntiin. Ohjaajina varmistamme, että ryhmätapaamisilla on turvallinen ja kannustava ilmapiiri; ohjaamme keskustelua ja annamme pohdittavaa. Mitä avoimemmin pystymme puhumaan, sitä antoisampia tapaamiset ovat.
”Mikään ei muutu, jos mitään et muuta”
Toipuminen edellyttää itsetutkiskelua ja tosiasioiden myöntämistä itselleen. Pelkkä tietoisuus ei kuitenkaan riitä, vaan on myös lähdettävä konkreettisesti muuttamaan asioita. On kokeiltava uusia toiminta- ja ajattelumalleja ja päästettävä vanhasta irti. Välillä toipuminen edellyttää radikaalejakin ratkaisuja; jotkut ovat päätyneet vaihtamaan työpaikkaa tai luopuneet kuluttavista ihmissuhteista, moni on opetellut sanomaan ”ei” ja pitämään kiinni omista rajoistaan.
Tunnesäätelytaitojen vahvistaminen on hyvin keskeistä toipumisessa. Jos syöminen on ollut ainoa selviytymiskeino, sen tilalle on löydettävä muita ratkaisuja, mielellään useita. Sama temppu ei toimi joka tilanteessa, eikä välttämättä samaankaan tilanteeseen eri päivinä. Ilman vaihtoehtoisia ratkaisuja palaamme pian takaisin vanhaan.
Ajatuksen siemen, joka lähtee itämään
ÄHKY® Starttiryhmissä on tavoitteena, että jokainen saisi edes pienen ajatuksen siemenen siitä, mikä tarve oman syömisen taustalla on ja mitä voisi tehdä toisin. Ryhmän aikana lähes jokainen on päässyt kiinni omiin juurisyihin ja oppinut pysähtymään (ainakin ajoittain) valintojen äärelle.
Osa on tunnistanut, että omalla kohdalla kyse on riippuvuudesta, toisella taas juurisyy onkin ollut riittämätön syöminen. Monille omien rajojen tunnistaminen ja niistä kiinni pitäminen on ollut merkittävä oivallus. Se, että saan pitää itsestäni huolta, että minäkin olen sen arvoinen. Lopulta on jokaisen omissa käsissä, miten näitä siemeniä lähtee kylvämään. Muutos vaatii aikaa ja uskallusta, jokaisen on tehtävä se itse.
Elämme suhteessa ympäristöömme
On hyvä muistaa, että elämme aina suhteessa ympäristöömme: se ohjaa toimintaamme, tajusimme sitä tai emme. Sen lisäksi, että ruokaympäristömme on varsin yltäkylläinen, elämme jatkuvan informaatiotulvan keskellä. Sillä, miten paljon kuormitumme päivän aikana, on todella iso rooli myös siinä, minkälaisia valintoja teemme hyvinvointimme suhteen. Jaksammeko tehdä järkeviä päätöksiä ja pitää huolta itsestämme? Väsyneinä olemme viettien vietävänä, ja ympäristö on ärsykkeitä pullollaan.
Stigma istuu vahvassa
Kannustan jokaista tarkastelemaan myös omia ajatusmallejaan. Syömisen ongelmiin ja riippuvuuksiin liittyy paljon stigmaa, jolla on pitkä historia. Meistä jokainen on kasvanut siinä stigmaa ruokkivassa ympäristössä. Meillä jokaisella on aikaisempia kokemuksia, mitkä vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme asioihin ja mitä niistä ajattelemme. Jokaisella kohtaamisella on iso merkitys siinä, koemmeko olevamme hyväksyttyjä vai emme. Nämä ajatukset vaikuttavat myös siihen, miten suhtaudumme itseemme.
Pohdi siis: Mikä on oma suhteeni ruokaan ja syömiseen? Mitä ajattelen syömisen ongelmista? Mitä ajattelen lihavuudesta? Miten suhtaudun riippuvuuksiin? Entä mielenterveyden ongelmiin? Kuinka voin omalta osaltani lieventää syömisen ongelmiin liittyvää stigmaa?
et ole yksin
Jokaisen on löydettävä oma toipumisen tiensä, mutta sitä ei tarvitse tehdä yksin. Tarvitsemme tukea ja apua, uusia näkökulmia viitoittamaan tietä. Kuulin joskus toteamuksen, että vanhat ladut eivät nyt riitä, on lähdettävä umpihankeen. Tämä pitää täysin paikkansa. Vertaistuen suola on siinä, että keskustelu saman kokeneiden kanssa luo toivoa tulevaan ja saa tuntemaan, ettei ole yksin. Kaikista vaikeimmat kokemukset on usein hyvä käsitellä yksilöllisesti ammattilaisen ohjauksessa, jolloin vertaistuki toimii tukena rinnalla.
ÄHKY-toiminta on tarkoitettu kaikille syömisen hallitsemattomuudesta kärsiville. Nettisivuilla ahky.fi voit tutustua tarkemmin meihin ja tarjolla olevaan toimintaan. Syksyllä 2026 on tulossa Starttiryhmien lisäksi, mm. ÄHKY® -työkirjaan pohjautuvat lyhyet ÄHKY® Teemaryhmät, Neurokirjo ja ruokariippuvuus aiheinen webinaari sekä ÄHKY® Teemapäivä Espoon Tapiolassa. Marraskuun 12. päivä koittaa suuri päivä, kun Suomen ensimmäinen Ruokariippuvuus -seminaari käynnistyy Tampereella! Seminaarissa ruokariippuvuutta tarkastellaan useista eri näkökulmista loistavien asiantuntijoiden johdolla. Tiedossa on tutkittua tietoa, mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä konkreettisia työkaluja itselle ja ammattilaisille.
Lämpimästi tervetuloa mukaan! <3
– Riikka –
Kirjoittaja on ÄHKY®-toiminnan projektipäällikkö ja ravitsemusasiantuntija Riikka Niskanen.