Maailman arvostetuin tiedelehti Lancet julkaisi syksyllä juttusarjan ultraprosessoidusta ruoasta ja sen merkityksestä ihmisen terveydelle. Keskustelua ultraprosessoidusta ruoasta on käyty myös täällä Suomessa, tosin keskustelu tuntuu jumiutuneen siihen, onko sana ”ultraprosessoitu ruoka” sopiva termi vai ei. Samalla koko ruoan prosessointi on asetettu kyseenalaiseksi, vaikka moni syömämme ruoka ei olisi syömäkelpoista ilman jonkinlaista prosessointia (esimerkiksi kuoriminen on prosessointia). Tässä keskustelussa kuitenkin itse asia, eli onko ruoan pitkälle prosessoinnista mahdollisesti haittaa meidän terveydellemme, on jäänyt taka-alalle.
Marraskuun Ruokariippuvuus -seminaarissamme Dr. Erica LaFata Oregonin tutkimuskeskuksesta tulee kertomaan viimeisimpiä tuloksia oman tutkimuksensa pohjalta. Tässä tekstissä pohjustamme tulevaa seminaarin puheenvuoroa avaamalla hieman taustoja: mitä ultraprosessoidulla ruoalla tarkoitetaan, millaisiin johtopäätöksiin Lancetin katsaus päättyi, ja millaista keskustelua ultraprosessoidun ruoan ympärillä käydään? Mielellämme kuulemme sinunkin ajatuksiasi tämän luettuasi!
Mitä ultraprosessoidulla ruoalla tarkoitetaan?
Ultraprosessoidut ruoat ovat niin kutsutun NOVA-luokituksen huipulla luokassa 4 (kuva alla). Luokitus perustuu ruokien prosessoinnin määrään ja tarkoitukseen. Alimmassa luokassa ovat luonnolliset raaka-aineet, joita ei merkittävästi ole prosessoitu; luokka 4 vastaavasti koostuu hyvin pitkälle prosessoiduista ruoka-aineista, joissa alkuperäiset raaka-aineet on ensin hajoitettu, usein kemiallisten prosessien avulla, ja yhdistetty uudelleen. Ne sisältävät keinotekoisia ravinto- ja lisäaineita, joilla pyritään parantamaan ruoan rakennetta, makua tai ulkonäköä.
Ultraprosessoidun ruoan tuotannossa ydin on halpojen raaka-aineiden laaja-alainen prosessointi. Tuotteita markkinoidaan aggressiivisesti ja ne on suunniteltu olemaan erityisen maittavia, ja houkuttelevia, ohjaten runsaaseen kulutukseen.
Ultraprosessoitu ruoka ja terveys
Terveyden näkökulmasta ultraprosessoidussa ruoassa ei niinkään ole kyse yksittäisestä tuotteesta, vaan koko ruokavalion siirtymisestä vähän prosessoidusta (ravintorikkaasta) ruoasta pitkälle prosessoituun (ravintoköyhään) ruokaan. Monessa rikkaassa maassa ruoan kokonaiskulutuksesta 50 % muodostuu ultraprosessoiduista tuotteista.
Yllä kuvattu muutos ruokavaliossa on yhdistetty mm. monien sairauksien (kuten lihavuus, tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet) riskin lisääntymiseen. Syiksi tähän on esitetty mm. siitä aiheutuva aliravitsemus, ylensyöminen, suojaravintoaineiden vähentynyt saanti, pakkaamisen ja prosessoinnin synnyttämät haitalliset aineet, lisäaineet ja niiden yhdistelmät, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriintyminen, sekä suolistomikrobiston muutokset.
Muutos prosessoimattomasta ruokavaliosta ultraprosessoituun on ollut nähtävillä maailmanlaajuisesti 1980-luvulta alkaen. Muutokseen on vaikuttanut valtion taloudellisen aseman lisäksi erilaiset ruokasysteemiin liittyvät sekä kulttuuriset tekijät. Lancetin katsauksen mukaan, useissa korkean tuloluokan Etelä-Euroopan maissa (kuten Italia, Kypros, Kreikka, Portugali) kulutus on alle 25 % kokonaisenergian saannista, kun taas USA:ssa ja UK:ssa kulutus on jopa 50–60 %. Myös valtioiden sisällä on havaittavissa eroja eri väestöryhmien välillä: maissa, joissa kokonaiskulutus on matala, ultraprossesoidun ruoan kulutus on suurinta tuloluokan yläpäässä, kun taas maissa, joissa kokonaiskulutus on korkea, kulutus on korkeinta alhaisimmilla tuloluokilla.
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia valmistellessa selvitettiin ultra-prosessoitujen ruokien käyttöä pohjoismaissa. Suomessa ultraprosessoitujen ruokien kulutus on noin 41 % kokonaisenergian saannista, tosin tämä luku oli vuodelta 1998. Tiedetään, että esimerkiksi valmisruokien käyttö lisääntyi Suomessa vahvasti 70-luvulla naisten siirryttyä töihin kodin ulkopuolelle.
Lainsäädäntö, tuotanto, markkinointi ja kulutus
Tällä hetkellä suuret kansainväliset elintarvikeyhtiöt dominoivat ultraprosessoidun ruoan markkinoita, jotka ovat huonosti säänneltyjä. Markkinoinnissa luodaan positiivisia mielikuvia, joilla on tarkoitus luoda tarve sekä normalisoida tuotteiden käyttöä osana arkipäivää. Usein mainonta on hyvin harhaanjohtavaa sekä haittoja vähättelevää.
Elintarvikeyhtiöiden valta pohjautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen esimerkiksi polittiisessa päätöksen teossa. Tästä löytyy tuore esimerkki myös Suomesta, kun Fazer lobbasi voimakkaasti ministereitä hallituksen suunnitellessa makeisveron käyttöönottoa. Makeisvero kaatui, ja uusi suklaatehdas Lahteen laitettiin aluille.
Lähimmäksi ultraprosessoitujen ruokien sääntelyä päästään Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Unicefin vuonna 2023 antamissa suosituksissa, joissa epäterveellisten ruokien mainontaa lapsille tulee rajoittaa. Suositukset eivät suoranaisesti ole ultraprosessoidulle ruoalle, vaan niissä puhutaan runsaasti rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävistä elintarvikkeista. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kyseessä on ultraprosessoitu ruoka.
Suomessa noudatetaan vuonna 2024 julkaistua ohjeistusta, jonka mukaan lapsille ei pitäisi lainkaan markkinoida makeisia, suklaata, sokerituotteita, jäätelöitä, sorbetteja, mehujäitä, energiajuomia, alkoholijuomia tai niiden alkoholittomia vastineita, niiden ravintosisällöstä huolimatta. Ohjeistuksen noudattaminen ei siis perustu lakiin, vaan vapaaehtoisuuteen, ja sen vaikuttavuutta seurataan THL:n ja Tampereen yliopiston toimesta vuosina 2026–2027. Vastaavia rajoituksia on otettu käyttöön myös muissa Euroopan maissa, kuten Norjassa, Iso-Britanniassa ja Portugalissa.
Mihin johtopäätöksiin Lancetin katsauksessa päädyttiin?
Tähän mennessä saadut tutkimustulokset tukevat näkemystä, että ruokavalion painottuminen ultraprosessoituun ruokaan on yksi avaintekijä ruokavalioon liittyvissä kroonisissa sairauksissa ja niiden aiheuttamissa haitoissa maailmanlaajuisesti. Tutkimus ultraprosessoidun ruoan vaikutuksista terveyteen jatkuu, mutta se ei saisi viivästyttää kansanterveyteen liittyvää säännöstelyä ja lainsäädäntöä. Lisätutkimusta tarvitaan mm. ultraprosessoidun ruoan yhteydestä riippuvuuteen, josta kuulemme lisää marraskuun seminaarissamme!
Odotamme jo innolla Dr. Erica LaFatan tulevaa puheenvuoroa: ”Ultra-Processed Foods and Addiction: Rethinking the Drivers of Overeating”. Seminaarin ennakkolippujen myynti jatkuu läpi kesän aina 31.8. asti. Seminaarin koko ohjelma ja lipunmyynti osoitteessa www.ahky/seminaari-26/
– Riikka –
Kirjoittaja on ÄHKY-toiminnan projektipäällikkö ja ravitsemusasiantuntija Riikka Niskanen.
Lähteet:
HS (18.9.2025). ”Ohessa kesälukemista” – Sähköpostit näyttävät, miten Fazer lobbasi Purraa ja Orpoa karkkiveron kaatamiseksi. Saatavilla (kokonaisuutena maksumuurin takana): https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011495641.html
HS (17.11.2025) – Vanhempi ihmettelee, miksi kaupat myyvät 8-vuotiaille energiajuomia. Saatavilla: https://www.hs.fi/suomi/art-2000011600436.html
HS (23.11.2025) – Suurin osa ruoasta tulee prosessoida, jotta se on syötävää. Saatavilla: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011621679.html
Juul F, Bere E. Ultra-processed foods – a scoping review for Nordic Nutrition Recommendations 2023. Food Nutr Res. 2024 Apr 24;68. doi: 10.29219/fnr.v68.10616. PMID: 38720949; PMCID: PMC11077402. Saatavilla: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38720949/
Kansalaisaloite ultraprosessoimattoman ja lisäaineettoman ruoan turvaamiseksi lapsille kouluissa ja varhaiskasvatuksessa (1.11.2025): https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16186
Lancet Series (2025) – Ultra-Processed Foods and Human Health. Saatavilla: https://www.thelancet.com/series-do/ultra-processed-food
Lancet Series (2025) – Ultra-Processed Foods and Human Health: Related infographic. Saatavilla:
https://www.thelancet.com/pb-assets/Lancet/infographics/ultra-processed-food/image-1763388204620.pdf
Monteiro CA, Cannon G, Moubarac JC, Levy RB, Louzada MLC, Jaime PC. The UN Decade of Nutrition, the NOVA food classification and the trouble with ultra-processing. Public Health Nutr. 2018 Jan;21(1):5-17. doi: 10.1017/S1368980017000234. Epub 2017 Mar 21. PMID: 28322183; PMCID: PMC10261019.
Morys et al. 2025. Ultra-processed food consumption affects structural integrity of feeding-related brain regions independent of and via adiposity. npj Metab Health Dis 3, 13 (2025). https://doi.org/10.1038/s44324-025-00056-3
Ruokavirasto 2024. Ohjeistus elintarvikkeiden markkinoinnista lapsille. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyv.vointia/ohjeistus_elintarvikkeiden-markkinointi-lapsille_16-12-2024-4.pdf
THL 2026. LOIKKA-hanke selvittää, onko lapset ja nuoret tavoittavan elintarvikemarkkinoinnin ohjeistus Suomessa riittävää ja toimivaa. Saatavilla: https://thl.fi/-/loikka-hanke-selvittaa-onko-lapset-ja-nuoret-tavoittavan-elintarvikemarkkinoinnin-ohjeistus-suomessa-riittavaa-ja-toimivaa
UNICEF 2023. Taking Action to Protect Children from the Harmful Impact of Food Marketing. Saatavilla: https://www.unicef.org/media/142621/file/UNICEF-WHO%20Toolkit%20to%20Protect%20Children%20from%20the%20Harmful%20Impact%20of%20Food%20Marketing.pdf
WHO 2023. Monitoring of Marketing of Unhealthy Products to Children and Adolescents – Protocols and Templates. Saatavilla: https://www.who.int/europe/tools-and-toolkits/monitoring-of-marketing-of-unhealthy-products-to-children-and-adolescents—protocols-and-templates