Hallitsematon syöminen ja ruokariippuvuus
Hallitsematon syöminen tarkoittaa toistuvaa hallinnan tunteen menettämistä suhteessa ruokaan ja syömiseen. Hallitsemattomuus voi ilmetä ahmintana, jatkuvana naposteluna, jojoiluna liikasyömisen ja laihduttamisen välillä, tunnesyömisenä ja/tai ruokaan ja syömiseen kohdistuvana riippuvuutena.
Hallitsemattomaan syömiseen ja ruokariippuvuuteen liittyy usein salailua ja häpeää – moni syö yksin. Hallitsematon syöminen voi aiheuttaa merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja.
Ruokariippuvuus
Ruokariippuvuudessa käyttäytyminen syömisen yhteydessä on samankaltaista kuin päihteitä käytettäessä; riippuvuudesta kärsivä henkilö tuntee voimakasta halua tai pakkoa riippuvuuden kohdetta kohtaan sekä vaikeutta lopettaa kyseistä toimintaa kielteisistä seurauksista huolimatta.
Ruokariippuvuudessa kohde on usein nopeaa mielihyvää antavat ruoat, jotka sisältävät runsaasti sokeria ja rasvaa (esimerkiksi suklaa, jäätelö, keksit) tai nopeita hiilihydraatteja, rasvaa ja suolaa (esimerkiksi perunalastut ja pikaruoka). Aina itse ruokalajilla ei ole merkitystä, vaan syödään mitä tahansa itselle maistuvaa ruokaa helpottaakseen oloa.
Riippuvuuteen liittyy usein salailua ja häpeää – moni syö yksin. Syömisen hallitsemattomuus voi aiheuttaa merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Voit lukea kokemuksia ruokariippuvuudesta blogistamme.
”Riippuvuus on mikä tahansa käyttäytymismalli, joka antaa hetkellisen mielihyvän tai helpotuksen tunteen, mutta jolla on pitkällä aikavälillä negatiivisia seurauksia omaan tai muiden elämään. Toimintaa ei pystytä lopettamaan negatiivisista seurauksista huolimatta.”
-Gabor Mate-
Ruokariippuvuuden taustatekijät
Riippuvuuden taustalla on usein pahaa oloa, jota paetaan ja hoidetaan ahminnalla ja/tai jatkuvalla napostelulla. Paha olo voi kummuta esimerkiksi lapsuuden haitallisista kokemuksista, traumoista, häpeästä, tukahdutetuista tunteista tai kyvyttömyydestä asettaa omia rajoja.
Ruokaympäristö tarjoaa omat haasteensa. Runsaat valikoimat, edulliset hinnat, helppo saatavuus, suuret annos- ja pakkauskoot sekä mainonta haastavat syömisen säätelyssä. Esimerkiksi kauppojen tuotesijoittelu tähtää ruokaostosten maksimoimiseen. Makeishyllyt, snack-tuotteet ja jäätelöaltaat sijoitetaan usein kassojen läheisyyteen, jolloin niiden ohitse kuljetaan. Tällöin myös mielitekojen ja heräteostosten määrä kasvaa.
Ruokariippuvuudesta ja hallitsemattomasta syömisestä voi toipua
Hallitsemattomasta syömisestä ja ruokariippuvuudesta toipuminen edellyttää omien ajattelu- ja toimintatapojen tarkastelua sekä niiden muuttamista. Mikään ei muutu, jos mitään ei muuta. Toipumisessa korostuvat niin säännölliseen ja riittävään ruokailuun kuin syömisen psykologiaan liittyvät tekijät. Monelle vertaistuki on korvaamaton apu. Blogikirjoituksessa Hallitsematon syöminen – työkaluja toipumiseen esittelemme toipumista tukevia työkaluja. Ryhmätoiminnassamme pääset toipumisen polulle yhdessä ammattilaisen ja vertaisten kanssa.
Kärsitkö hallitsemattomasta syömisestä?
Hallitsemattoman syömisen kanssa ei tarvitse kamppailla yksin. Ryhmämme tarjoavat apua toipumiseen asiantuntijoiden ja vertaisten tuella. Ilmoittaudu mukaan!
Voit kartoittaa tilannettasi tekemällä testin hallitsemattomasta syömisestä.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ):
Syömishäiriöt ovat diagnoosiryhmä, johon kuuluu useita erilaisia häiriöitä. Niitä esiintyy sekä ahmintapainotteisina muotoina, kuten BED ja bulimia, että rajoittavina muotoina, kuten anoreksia ja ARFID. Ruokariippuvuudessa puolestaan on kyse riippuvuuden kaltaisesta suhteesta ruokaan ja syömiseen.
Tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti ahmintapainotteisilla syömishäiriöillä ja ruokariippuvuudella on monia yhteisiä piirteitä, mutta myös merkittäviä eroja. Keskeisimmät erot liittyvät käyttäytymisen pakonomaisuuteen sekä siihen, että syömisen tai tiettyjen ruokien käytön vähentäminen voi ruokariippuvuudessa aiheuttaa vieroitusoireiden kaltaisia kokemuksia.
Ruokariippuvuus on 2010-luvulla kiihtynyt tutkimusaihe yhtenä lihavuuden taustatekijänä. Tähän mennessä tutkimuksissa on tunnistettu mm. riippuvuuden kaltainen syömiskäyttäytyminen sekä aivojen palkitsemisradaston aktivoituminen päihderiippuvuutta muistuttavalla tavalla.
Tutkimus on vielä käynnissä ja virallista diagnoosia ruokariippuvuudelle ei vielä ole voitu osoittaa. Siitä kuitenkin keskustellaan mm. Lihavuuden Käypä hoito -suosituksissa. Osa hallitsemattomasta syömisestä kärsivä tunnistaa itsellään ruokariippuvuutta, etenkin jos taustalla on aiempi kokemus riippuvuudesta.
Tämä on yksilöllistä. Usein riippuvuus kohdistuu juuri tietynlaisiin ruokiin. Osalla näistä pidättäytyminen joksikin aikaa auttaa työstämään taustalla vaikuttavia tekijöitä, toisilla pidättäytyminen taas laukaisee entistä voimakkaamman mieliteon.
Myös oma suhtautuminen rajoittamiseen vaikuttaa: kiellänkö tämän itseltäni, vai päätänkö jättää ottamatta, koska tiedän, että se ei ole itselle hyväksi. Usein toipuminen edellyttää lempeiden rajojen asettamista itselle.
Ei. ÄHKY-toiminta ei pohjaudu mihinkään yksittäiseen menetelmään tai teoriaan, vaan siinä yhdistellään sekä syömishäiriöiden että riippuvuuksien hoidossa toimiviksi todettuja menetelmiä, kuten hyväksymis- ja omistautumisterapian harjoituksia.
ÄHKY-ryhmiin voi osallistua myös syömishäiriödiagnoosin saaneet. Ryhmätoiminta pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiin sekä omien taustatekijöiden tunnistamiseen, jotka usein ovat samanlaisia kaikissa syömisen ongelmissa. Mikäli tilanteesi on hyvin akuutti, on hyvä miettiä, onko ryhmämuotoinen tuki itselle paras vai hyötyisitkö enemmän yksilöohjauksesta.
ÄHKY-ryhmät ovat avoinna kaikille syömisen hallitsemattomuudesta kärsiville. Oli sinulla sitten tunnesyömistä, ahmintaa, jatkuvaa napostelua tai ruokariippuvuus, olet lämpimästi tervetullut mukaan. Osa Starttiryhmistä on suunnattu etenkin ruokariippuvuudesta toipumiseen, mutta kaikkien ryhmien sisältö on sama.
Ryhmissä noudatamme turvallisemman tilan periaatteita, sekä yhteisiä toimintaperiaatteita, jotta jokainen voisi osallistua luottavaisesti omana itsenään. Ensimmäiset kerrat jännittävät kaikkia, mutta ryhmän kuluessa jännitys usein hälvenee. Asian ääneen sanoittaminen muille usein auttaa.
Ryhmätapaamisiin osallistutaan etunimellä ja omilla kasvoilla, jotta jokainen kokisi olonsa turvalliseksi. Tapaamisissa kamerat pidetään päällä ja ensimmäisellä kerralla esittäydytään lyhyesti toisille. Jokainen voi itse määritellä, kuinka paljon itsestä kertoo muille. Mitä tutummiksi tulemme, sitä antoisempia keskustelut ovat.
Kevät- ja syyskauden Starttiryhmät käynnistyvät usein kahdessa syklissä: keväällä tammi-helmikuussa sekä maalis-huhtikuussa, ja syksyllä elo-syyskuussa sekä loka-marraskuussa. Teemaryhmien alkamisajankohdat vaihtelevat, jakautuen tasaisesti kevät- ja syyskaudelle.
Kaikki tulevat ryhmät ja ilmoittautumisajankohdat löydät täältä.